Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tarpeellisuuteen on herätty Pohjois-Karjalassa. On tunnistettu tarve saada alueelle lisää maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja saada heidät pysymään täällä. Alueella jo asuvien, erityisesti korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien, on kuitenkin vaikea hyödyntää osaamistaan.
Maahan muuttaneissa on perhesyistä tänne tulleita, kotimaassaan kandidaatti- ja maisteritason opinnot suorittaneita ja jopa tohtoreita. Osa heistä on opiskellut tutkintonsa Suomessa ja haluaisi valmistumisen jälkeen jäädä tänne. Nyt monet heistä ovat työttömiä tai tekevät töitä sellaisissa tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan.
Korkeasti koulutettu maahanmuuttaja, joka on suorittanut opintonsa kotimaassaan, joutuu yleensä täydentämään osaamistaan suomalaisessa korkeakoulussa. Heidän on usein vaikea saada tietoa sopivista vaihtoehdoista sekä siitä, pitääkö heidän opiskella lisää, kuinka paljon ja missä korkeakoulussa opiskelu voisi tapahtua. Joskus koko ammatillinen ura joudutaan aloittamaan alusta.
Karelia-ammattikorkeakoulussa on toteutettu korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien uraohjausta jo kolmen vuoden ajan osana valtakunnallista maahanmuuttotyön vastuukorkeakoulutoimintaa. Ohjauksessa käyneille Suomen korkeakoulujärjestelmä ja eri korkeakoulujen erilaiset opiskeluvaihtoehdot ovat hankalia ymmärtää.
Pääsy täydentämään opintojaan korkeakouluun on usein kiven takana. Suurin ongelma on se, että tarvittavia opintoja ei ole tarjolla kuin suomen kielellä. Riittävän suomenkielentaidon saavuttaminen voi viedä vuosia eikä edistyneemmän tason suomen kielen koulutusta ole riittävästi. Lisähaasteita tuo ammattikorkeakoulujen valintakoeuudistus, jossa valintakoe on sähköinen ja vahvasti kirjoitettuun kielelliseen osaamiseen painottuva.
Karelia on omalta osaltaan ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla pyritään sujuvoittamaan maahanmuuttajataustaisten pääsyä korkeakouluun. Karelia järjestää korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen sellaisille, jotka haluavat päästä opiskelemaan suomenkielisiin koulutuksiin korkeakouluissa.
Nyt ensimmäistä kertaa ensi keväänä tämän koulutuksen suorittaneilla on mahdollista hakea erillishaun kautta tutkinto-opiskelijaksi. Heidän ei siis tarvitse osallistua valintakokeeseen, vaan valmentavan koulutuksen suorittaminen ja suomen kielen riittävä taso takaa opiskelupaikan.
Kareliassa on kehitetty myös maahanmuuttajille suunnattuja työelämän tarpeista lähtöisiä täydennyskoulutuspolkuja ja osaamisen tunnistamisen työkaluja.
Korkeakoulujen ja työelämän tulisi yhdessä ideoida lisää toimintoja ja tukipalveluja, joilla maahanmuuttajia tullaan puolitiehen vastaan. Kotoutumisen ja integroitumisen pitäisi olla kaksisuuntainen prosessi, jossa molemmat sekä yhteiskunta että maahanmuuttaja tekevät oman osuutensa.
Hannele Niskanen
Projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kolumni on julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 10/2020.